maanantai 4. maaliskuuta 2019

Matkatoverivälitys Kanoottiliiton palveluna v.1939



Tarvitsetko matkatoveria melontaretkille?

Suomen Kanoottiliitto ry tunsi häpeää siitä, että Suomen vesillä nähtiin enemmän ulkomaalaisia kuin kotimaisia melontaretkeilijöitä kuin 1930-luvulla. "Pitääkö ulkomaalaisten tulla kertomaan suomalaisille, kuinka hieno luonto meillä on retkimelontaan?"

Melontaretkeilyä yritettiin kannustaa toverihaulla, jotta suomalaisten retkimelojien näkyvyys paranisi. Monella melontaseuralla oli kilpailu parhaasta reittikertomuksesta. Niitä palkittiin ja samoin palkittiin vaikuttavia retkisuorituksia. Melontaretkien pituudet nousivat yli 500 km:n ja retkikertomuksista löytämäni pisin yksittäinen melontapäivä Saimaalla oli peräti 92,5 km.

Melontaretkeily yhdisti myös paljon pareja. Viipurin Sinimelojen puheenjohtaja totesi vuoden 1938 toimintakertomuksen yhteydessä, että "Kai sitä pitää minunkin kun taidan olla syyllinen näihinkin..." Kesän 1938 aikana seuran kuusi melojaa avioitui keskenään.

Lisätietoja Risto Lehtinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti